Keikka oli (miltei) ensimmäinen kosketukseni bändiin. Aiemmin on tullut katsottua pätkä Aelitaa, 20-luvun venäläistä kulttiscifileffaa, johon CW on tehnyt musiikkia (tässä kyseinen pätkä). Toimii.
CW hyödyntää musiikkivideoissaan onnistuneesti menneiden aikojen kummaa ja jonkinlaista 2000-luvun ihmisen nostalgista vieraantuneisuuden tunnetta (futuronostalgiaa?) hieman steampunkin tapaan. Olisiko tämä sitten pyykki-industrialia? Emancipation gone wrong!
Äänimaisema vei ilta-auringon valaisemasta Alppipuistosta karuille lakeuksille vailla ilmakehää. Parhaimmillaan bändi oli vetäessään hidastempoisisia, repivän rytmikkäitä hevinostatuksia. CW livenä oli totta tosiaan kokemisen arvoinen, joskin karsimalla joitain tylsiä elementtejä ja lisäämällä jytinää kokemus olisi varmasti ollut vielä täräyttävämpi.
Bändin seuraava keikka tiistaina 19.8. Tavastialla. Suosittelen villiä tanssia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti